Opiskelijat ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaessaan pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita. Työssäoppimisen laajenemisen myötä nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi aikaisempaa yleisemmin.

Työturvallisuuslakia (299/1958) sovelletaan paitsi työsuhteessa tehtävään työhön, myös oppilaan työharjoitteluun ja harjoitustöihin koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla.

Koska työssäoppimisjaksoilla tehtävään työhön sovelletaan työturvallisuuslakia, tulee nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 3 luvun työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat säännökset sekä nuorten työsuojelusta annettu asetus (508/1986) sovellettavaksi.

Työssäppimisjaksoilla koulutuksen järjestäjän ja työantajan välisessä sopimuksessa määritettyä työtä ei tehdä opettajan johdolla ja valvonnassa. Opetus- ja työsuojeluviranomaisten yhteisen tulkinnan mukaan nuorten työntekijän suojelusta annettua asetusta on tämän vuoksi sovellettava kokonaisuudessaan. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä.

Kielletyt työt (2 §)

Nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista.

Kokonaan kiellettyjä töitä ovat:

- työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta tai huomattavaa taloudellista vastuuta, tai jotka sisältävät sellaisia onnettomuusuhkia, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään joko sen vuoksi, että he eivät osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota turvallisuuteen, tai kokemuksen tai koulutuksen puutteen vuoksi.
- yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara
- psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt
- kuolleiden käsittely ja kuljetus
- teurastustyö
- työt, joissa altistutaan haitallisesti tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia, jotka aiheuttavat periytyviä perimämuutoksia tai vaaraa sikiölle tai jotka muuten vaikuttavat pitkäaikaisesti ihmisen terveyteen
- palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja I luokan palavien nesteiden valmistus-, kuljetus ja käsittely ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa
- työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille melun tai tärinän taikka äärimmäisen kylmyyden tai kuumuuden vuoksi
- sukellustyöt
- työt, joista erikseen niin säädetään.

Vaaralliset työt (4 §)

Alle 16-vuotiasta nuorta työntekijää ei saa käyttää ns. vaarallisissa töissä, jotka on lueteltu työministeriön päätöksessä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä (756/96). Työministeriön päätös sisältää esimerkkiluettelon erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa aiheuttavista töistä. Päätöksessä on eritelty mekaanisia, kemiallisia, fysikaalisia, sähköisiä ja biologisia vaaratekijöitä aiheuttavia töitä sekä ruumiillista liikarasitusta aiheuttavia töitä. Nuorten työntekijöiden suojelusta annetun asetuksen 3 §:n 3 momentin mukaan luettelo tulee tarkistaa vähintään joka viides vuosi.

16 vuotta täyttänyt nuori voi tehdä työministeriön päätöksessä lueteltuja tai niihin verrattavia töitä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa.

16-vuotiaan nuoren vaarallisiin töihin käyttämisen edellytyksenä on ilmoituksen tekeminen po. työpaikkaa valvovalle työsuojelupiirille. Ilmoituksen voi tehdä työnantaja tai koulutuksen järjestäjä. Ilmoituksessa tulee olla selvitys vaarallisista töistä, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä sekä suojelutoimenpiteistä. Työsuojelupiireillä on käytössä ilmoituslomake 16- vaan ei 18-vuotiaiden käyttämisestä vaarallisiin töihin. Ilmoituksen voi tehdä sitä varten tehdyllä kaavakkeella. Ilmoitus voidaan tehdä siten, että se on voimassa toistaiseksi. Ilmoitus on kuitenkin uusittava, jos työn luonne, nuorten työntekijöiden lukumäärä tai työn turvallisuuteen tai terveellisyyteen vaikuttavat seikat olennaisesti muuttuvat tai työssäoppimispaikka muuttuu. Tarkoituksenmukaista olisi, että koulutuksen järjestäjä ja työnantaja käsittelisivät ilmoituksen sisällön yhteisesti kirjallisen sopimuksen tekemisen yhteydessä.

Ilmoitusten määrää tulee työssäoppimisen laajenemisen vuoksi kasvamaan. Ilmoitusmenettelyjen kehittäminen yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa on tämän vuoksi tarpeellista.

Työsuojelupiiri voi määräämillään ehdoilla myöntää poikkeusluvan asetuksen säännöksistä 15 vuotta täyttäneen nuoren osalta, jos se on välttämätöntä nuoren ammatillisen kehityksen kannalta, ehdolla, että nuori työskentelee kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena ja että asetuksen tarkoitus on muulla tavoin riittävästi varmistettu. Poikkeusluvalla 15- vaan ei 18-vuotiasta nuorta voidaan käyttää työssäoppimisjaksojen aikana myös edellä tarkoitetuissa kielletyissä töissä sekä alle 16 vuotiasta ns. vaarallisissa töissä.

Työssäoppimista koskevan sopimuksen tekemisen yhteydessä tulee selvittää, onko (alle 18-vuotiaan) opiskelijan ammatillisen kehityksen kannalta tarpeen tehdä kiellettyjä töitä (tai alle 16-vuotiaan vaarallisia töitä) ja tulevatko poikkeusluvan myöntämisen edellytykset täytettyä sekä sopia poikkeusluvan hakemisesta.

Työssäoppimisjaksojen ajoitusta kolmen vuoden koulutusajalle ei ole määrätty. Sillä, että työssäoppimisjaksojen sisällöissä ja ajoittamisessa otetaan huomioon opiskelijoiden ikä, voidaan vähentää tarvetta poikkeuslupiin.

Henkilökohtaiset suojavarusteet

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta (ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §).

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 47 §:n mukaan opetusministeriö päättää opiskelijoilta perittävistä maksuista. Opetusministeriön maksuperustepäätös on vahvistettu 22.12.1999 (1096/1998) Maksuperustepäätöksen 6 §:n 2 momentin mukaan maksuttomaan opetukseen on katsottava kuuluvan opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet.

Työturvallisuuslain 20 §:n mukaan milloin muihin riittäviin toimenpiteisiin tapaturman tai sairastumisen vaaran torjumiseksi ei voida ryhtyä tai sellaisia ei kohtuudella voida vaatia, on työssäoppijalle varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojeluvälineet (esim. kypärät, kuulonsuojaimet, silmien suojaimet, hengityksensuojaimet). Jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen välttämättömäksi, on sellainen suojeluväline annettava työntekijän käytettäväksi. Henkilökohtaisia suojavälineitä tulee olla käytettävissä riittävä määrä.

Oppilaitoksen tulee hankkia opintojen alussa opiskelijoille opetusministeriön maksuperustepäätöksen mukaiset suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Opiskelija voi käyttää näitä myös oppilaitoksen ulkopuolella työssäoppimisjaksojen aikana. Työpaikalla tarvittavat erikoissuojavälineet antaa opiskelijalle työturvallisuuslain 20 §:n huomioon ottaen työnantaja. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta työpaikalla. Työnantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja että he niitä myös käyttävät.

Henkilökohtaisista suojeluvälineistä ja työvaatetuksesta saattaa osa tulla hankittavaksi oppilaitoksen ja osa työnantajan kautta. Tämän vuoksi on syytä sopia asiasta kirjallisesti koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä.

Työaika

Suuri osa työssäoppimisesta toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Ilman työsopimussuhdetta toteutettavaan työssäoppimiseen ei sovelleta työaikalain säännöksiä eikä nuorista työntekijöistä annetun lain työaikaa koskevia säännöksiä. Työsuojelupiiri ei tästä johtuen voi myöntää nuorten työaikaa koskevia poikkeuslupia silloin kun työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta. Työturvallisuuslain (299/1958) ja nuorista työntekijöistä annetun lain 3 luvun säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä kuitenkin sovelletaan myös ilman työsopimusta toteutettavaan työssäoppimiseen. Työturvallisuuslain 9 §:n mukaan työntekijän ikä on yksi työntekijän suojelun tarvetta arvioitaessa huomioon otettava tekijä.

Mikäli työssäoppiminen toteutetaan ilman työsopimussuhdetta, tulee koulutuksen järjestäjän ja työnantajan työssäoppimista koskevassa sopimuksessa kiinnittää erityistä huomiota opiskelijan työssäoppimisaikaan. Työssäoppiminen on opiskelua ja opiskelijan työssäoppimisajasta sovittaessa ovat oppimistavoitteet ensisijaisia. Pääsääntönä tulisi olla, että ilman työsopimussuhdetta työpaikalla opiskelevien työssäoppimisajat eivät ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä. Tästä poikkeaminen edellyttäisi opetuksellisia perusteluja.

Niihin työssäoppijoihin, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa, sovelletaan työaikalain (605/1996) säännöksiä ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä.

Vakuutusturva

Tapaturmien korvaaminen

Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 3 §:n 2 momentin mukaan, milloin koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla opiskeluun liittyy olennainen tapaturmanvaara, voidaan asetuksella määrätä, että opetusta saavaa henkilöä kohdannut tapaturma, jota ei muuten korvattaisi tämän lain mukaan, on korvattava työtapaturmana, ja että koulun ja laitoksen pitäjään sekä kurssien toimeenpanijaan sovellettava, mitä tässä laissa säädetään työnantajasta.

Tapaturmavakuutuslain 3 §:n 2 momentin nojalla on annettu asetus opiskelijatapaturman korvaamisesta (851/1948). Asetuksen 1 §:n mukaan laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana, jos opiskelu on sattunut asetuksen 2 §:ssä mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla.

Kodin ja oppilaitoksen välisellä matkalla taikka oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Turvaa ei ole myöskään teoriatunneilla, ruokailussa ja välitunneilla. Mitä tahansa käytännön harjoittelutyössä sattuvia tapaturmia ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan korvata asetuksen perusteella. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi käytännön opetuksen aikana.

Opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukainen tapaturmavakuutusturva on voimassa samoin edellytyksin sekä Suomessa että ulkomailla. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa asetuksen tarkoittamassa oppilaitoksessa opiskelevan henkilön lähtiessä tilapäisesti ulkomaille suorittamaan opintojaan, hänelle ulkomailla asetuksen 1 §:ssä tarkoitetuissa olosuhteissa sattuva tapaturma on korvauskäytännössä korvattu suomalaisen lähettävän oppilaitoksen vakuutuksesta.

Opiskelijatapaturma-asetuksen uudistamista valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tämä on välttämätöntä mm. uudistuneen koululainsäädännön vuoksi. Oppilaitosluettelo korvattaisiin viittaamalla koulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Valmistelussa on lähdetty siitä, että myös työssäoppimiseen liittyvillä matkoilla sattuneet tapaturmat korvattaisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan uudet säännökset opiskelijatapaturman korvaamisesta eivät tulisi todennäköisesti voimaan vielä tämän vuoden puolella.

Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä.

Koulutuksen järjestäjä voi ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa mm. matkat.

Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen

Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantaja/yritys on ns "isännän vastuun" periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä.

Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin.

Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta.

Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen (opettajan) ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti.

Myös opiskelija voi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n mukaan olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta.

Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuunotettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. Vakuutusliikkeet tarjoavat koulutuksen järjestäjille erilaisia vakuutuksia. Vakuutus voi esimerkiksi korvata opiskelijan aiheuttamat työnantajan oman omaisuuden vahingot siltä osin kuin niitä ei korvata sen omasta omaisuuden vahinkovakuutuksesta ja opiskelijan aiheuttamat sellaiset vahingot ulkopuolisille, joita työnantajan vastuuvakuutus ei korvaa. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute.